keskiviikko, 22. kesäkuuta 2011

Niitä pienempiä käsitöitä

Neuletunikan jälkeen kädet ovat syyhynneet pienempien käsitöiden kimppuun ja jostain syystä virkkaus on noussut nyt mieluisimmaksi jutuksi. Tähän saumaan sopi hyvin, että Taavilla on ollut kova viehtymys pehmoleluihin ja varsinkin matoihin. Olen siis värkännyt matoja montaa eri sorttia, kaksi matoa löysin nyt yhteiskuvaan. Keltainen pörrömato on pörrölangasta virkattu putkilo ja se on pojan temppumato. Narusta vetämällä matoa voi kuljettaa sormien lomasta, äidin niskasta jne. Laakamato on valmistettu unileluksi. Taavin mielestä paras unilelu on hoikka ja pitkulainen, että se mahtuu hyvin nyrkkiin. Laakamato oli Taavin mukana myös sairaalareissulla, kun hän oli pienessä leikkauksessa. Mato esiteltiin nukuttavalle lääkärillekin ja äiti poistui leikkaussalista, kun poika nukkui rauhallisena mato nyrkissä. Pienet ne on turvaa tuovat asiat tässä maailmassa.

0 kommenttia: